Terveydestä

Länsigöötanmaanpystykorvarodun terveystilanne

Rekisteröityjen länsigöötanmaanpystykorvien lukumäärä Suomessa 1990-2009

1990	1991	1992	1993	1994	1995	1996	1997	1998	1999
34	43	84	87	62	89	37	78	65	45

2000	2001	2002	2003	2004	2005	2006	2007	2008	2009
64	54	63	56	110	104	86	148	103	109

20 vuoden aikana on rekisteröity yhteensä 1544 länsigöötanmaanpystykorvaa. Koiria on tuotu/tuodaan pääasiassa Ruotsista, mutta myös yksittäisiä koiria muista maista.

Kaiken kaikkiaan länsigöötanmaanpystykorva on alkukantainen ja terve rotu. Gööttien keski-ikä on noin 14 vuotta ja jotkut göötit ovat eläneet yli 20-vuotiaiksi. Vanhenemisen myötä göötissä ilmenee muillekin koirille iän myötä esiintyviä oireita: kuulo ja näkö saattavat heiketä, sillä voi ilmetä virtsakiviä, kasvaimia tai sydämeen voi kehittyä vajaatoimintaa.

Suurin osa rodun edustajia nuorena kohdanneista vaikeista sairauksista (legg-perthes, maksashunt, epilepsia) ovat olleet yksittäistapauksia. Joillakin yksilöillä on ilmennyt allergisuutta. Vaikka göötti on pitkäselkäinen rotu, välilevytyrät- tai pullistumat ovat rodun parissa erittäin harvinaisia. Muita gööttejä vaivaavia vikoja ovat piilokiveksisyys ja hammaspuutokset. Rodun pelastustyössä käytetyllä uroksella nimeltä Mopsen oli vain toinen kives ja ominaisuus putkahtaa esille useammin kuin monessa muussa rodussa. Hammaspuutoksia esiintyy yleisimmin premolaarihampaissa (kulmahampaiden jälkeen tulevat pikkuhampaat). Useimmiten hampaita puuttuu yksi tai kaksi, mutta niitä voi puuttua jopa viisi tai kahdeksan, mikä on kuitenkin harvinaista. Vika ei itsessään haittaa koiran elämää mitenkään, mutta jalostustyössä se on otettava huomioon. Piilokiveksisyys on pennun hintaa alentava vika, eikä piilokiveksistä urosta ei voi käyttää näyttelyissä tai jalostuksessa. Agilityssä ja tokossa kivesvikaisella uroksella voi kilpailla. Länsigöötanmaanpystykorvan pennuilla on esiintynyt myös muutamia kitalakihalkiota. Länsigöötanmaanpystykorva ei kuulu PEVISAn piiriin.

Ajanjaksona 1990-2009 tehdyt terveystutkimukset:

LONKAT

Kuvattuja koiria on yhteensä 635 (41,1 % koirien rekisteröinneistä), joista terveitä (molemmat lonkat A tai B) on noin 74 %. Luvuissa ei ole huomoitu koiria, jotka on kuvattu useampaan kertaan.

Näissä laskelmissa lonkkatulos on ryhmitelty huonomman lonkan mukaisesti, esim. AB-lonkkatulos=>B ja AC=>C. Toki tulee muisttaa että AB lonkat ovat paremmat kuin esim. B.

POLVET:

KYYNÄRNIVELET:

Tutkittuja koiria on yhteensä 193 (12,4 % koirien rekisteröinneistä)

SILMÄT:

Vuosina 1990-2009 on tutkittu 723 koiran silmät. Huom. Osa koirista on peilattu useampaan kertaan ja samalla koiralla voi olla useita eri diagnooseja samalta peilauskerroilta. Näitä ei ole laskettu erikseen.

Länsigöötanmaanpystykorvien silmiä ei ole perinteisesti tutkittu. Vuonna 2000 Suomessa kuitenkin vietiin silmätutkimukseen 7-vuotias uros, jonka näkö oli selvästi heikentynyt. Tällä koiralla todettiin PRA, minkä vuoksi rodulle järjestettiin ensimmäinen silmien joukkotarkastus. Sairaita koiria löytyi lisää ja useat niistä olivat sukua keskenään. Muutokset silmän verkkokalvolla osoittautuivat rodulle tyypillisiksi, ja Kennelliitto alkoi käyttää sairaudesta ensin koodia J175, sitten degeneraatiomuutos ja nykyisin Muu verkkokalvon sairaus. Muutokset näkyvät verkkokalvon etenevänä rappeutumana, johon ei kuitenkaan yleensä liity verisuonimuutoksia. Tyypillisiä ovat hyperreflektiiviset läiskät verkkokalvon reuna-alueilla. Muutokset ilmenevät yleensä vasta 4-vuotiaana tai vanhempana. J175-tapauksia on vuosina 1990–2009 todettu 48 tutkitulla länsigöötanmaanpystykorvalla. Lisäksi on koiria, joilla on muu verkkkokalvon siaraus epäily. Oireiden perusteella kysymys ei ole kovin vakavasta silmäsairaudesta. Selvitykset mahdollisuudesta sairauden toteamiseksi geenitestillä on aloitettu (ns. Hannu Lohen geenitutkimus). Alustavat tulokset kertovat, että kyseessä on perinnöllinen PRA-muutos.

>> Gööttien terveystilastot KoiraNetissä
>> Yleisimmät perinnölliset silmäsairauedt (Kennelliitto)